Green ICT

Mitä hyötyjä ja haittoja digitaalisuudella saavutetaan? (Laura)

GreenICT viittaa tieto-ja viestintätekniikan ympäristöystävälliseen käyttöön. Se pyrkii vähentämään ICT-alan ympäristövaikutuksia ja edistämään kestävää kehitystä. Digitaalisuuden hyötyjä ympäristönäkökulmasta ovat hiilijalanjäljen pienentäminen, resurssien säästäminen ja sähköisen jätteen vähentäminen. Taloudellisen näkökulman hyötyjä ovat kustannusten säästäminen, kilpailuedun saavuttaminen ja uudet liiketoimintamahdollisuudet. Sosiaaliset hyödyt ovat parempi ympäristösuojelu, kestävämpi tulevaisuus ja tietoisuuden lisääminen. 

On tärkeää, että yritykset, hallitukset ja kuluttajat tekevät yhteistyötä GreenICT:n käyttäänoton edistämiseksi. 

Lisätietoa: GreenICT

Esimerkkejä digitaalisuuden ympäristövaikutuksista (Maria)

ICT-alan ympäristövaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Digitaalisten ratkaisujen avulla esimerkiksi voidaan vähentää kasvihuonepäästöjen syntyä, lisätä siihen liittyvää tutkimusta ja etsiä sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. Toisaalta ala myös kuluttaa resursseja: digitalisoitumisen myötä energiankulutus kasvaa ja kasvihuonekaasupäästöt pahimmillaan nousevat. Teknologian ylläpito ja kehittäminen on kuluttavaa ja synnyttää päästöjä samalla, kun materiaalien kierrätysprosentti on keskiarvoltaan vain alle 20%. Datakeskukset tuottavat sivutuotteena myös runsaasti lämpöä; niin paljon, että hukkalämmön talteenotolla katettaisiin lukuisten omakotitalojen lämmöntarve.

Verkkosivulaskurilla tehty esimerkki verkkosivun datan käytöstä (Laura)

Yle Areena-verkkosivujen datan käyttö. Eniten kapasiteettia vie Kuvat- datan käyttö. 

Pohdi mitä laitteita käytät ja kuinka voisit vähentää niiden ympäristövaikutuksia (Maria)

Päivittäisessä käytössä on esimerkiksi älypuhelin, iPad, kannettava tietokone sekä bluetooth-kuulokkeet. Myös muut laitteet, kuten Smart TV, tulostin ja langattomasti tietoa siirtävä järjestelmäkamera sekä ulkoinen kovalevy päätyvät melko usein omaan käyttöön.

Näiden ympäristövaikutuksia voisi helpoimmillaan vähentää käyttämällä niitä ajatuksen kanssa ja tarpeen mukaan. Jos vaikkapa elokuvaa ei ole oikeasti aikomus katsoa, Netflixin voi sulkea ja turhien tiedostojen latailun sijaan miettiä, mikä oikeasti päätyy käyttöön tai näyttöön. Myös laitteet voi pitää suljettuna silloin, kun niitä ei tarvitse. Turhia kuvia ei tarvitsisi ladata esimerkiksi pilvipalveluun tai someen. Viestinnän osaltakin voisi miettiä, mikä on tarpeellista ja milloin voi keventää viestitulvista muodostuvaa kuormitusta. Jo aiheeseen perehtyminen saattaa edistää ympäristövaikutusten vähentämistä; digitaalisia laitteita käyttää todennäköisesti tietoisemmin, jos niiden käyttäjälle näkymättömätkin vaikutukset ovat paremmin tiedossa.